Hurricane In My Head: syyskuuta 2012

Heipsan höpönassut! Viikko on menny taas tosi nopeesti, en tajua miten nopeesti nää päivät vaan menee, vaikkei oo edes hirveesti mitään ohjelmaa päivisin salin lisäks. Mulla ei edes oo mitään ihmeellistä kirjotettavaa nyt, paitsi että sain ehkä töitä! Onneks Typy oot olemassa haha ;) Siis päästään yhteen ravintolaan tarjoilijoiks minkä pitäis aueta ens lauantaina, mut katotaan nyt mitä siitä tulee, Espanjassa kun ollaan niin mistään asiasta ei voi olla koskaan varma. :D Sit mulle olis myös ehkä tarjolla paikka suomalaisperheen lastenhoitajaks, että siitä myös lisäinfoo odotellessa, katotaan jos huomenna selviäis jotain uutta. :) Myös Typyn työpaikalle pääsisin ja varmaan meenkin ens kuussa, riippuu nyt ihan näistä muista töistä että tuleeko niistä mitään, paljonko niitä olis ja mikä palkka... Mut kuitenkin, ihan mielenkiintoista aikaa siis täällä nyt töiden suhteen, kyllä alkaiski jo riittää tää lomailu, että saas nähdä miten käy. :)

Eilen oli meidän salin eka vuosipäivä, tässä on pari kuvaa niistä partyista koska mulla ei oo nyt oikestaan mitään kuvia lisättäväks tänne, ja pelkkää tekstiä on vähän tylsä lukea! Siellä oli tarjolla shampanjaa ja hieno kakku, mikä tosin ei kuitenkaan ollut mitään iiihan superhyvää. Missä edes kermavaahto, ei mitään urheilijoiden kakkua pelkällä mansikkahillolla kiitos haha! Palatkin oli sellasia laihduttajien suupaloja. ;D Mutta moni kakku päältä kaunis vai miten se meni. :D

otin nää kuvat solbeachin fb-sivulta, huhhuh kun siellä oli järkyttäviä kuvia musta mussuttamassa kakkua, joten tää käy paremmin missä näkyy vaan mun pää - ja sekin onneks takaapäin haha!

Huomenna pitäis mennä illalla taas kuudeks majakalle tonne Los Pacosiin, vasta toista kertaa oon sinne menossa ja jo heti huomenna pitäis laulaa yksin pari biisiä että kiva... :D No mikäs siinä kun on itse maestro Lasse Heikkilä mua säestämässä! Kylmiltään ilman harjottelua täytyy vaan vetää että saa nähdä mitä siitäkin sit tulee, siis oman suoritukseni puolesta vaan pelkään, en säestyksen haha. :D

Kello on taas muuuucho mucho, pitäis kai mennä jo nukkumaan, tai oikestaan mun pitäis kyllä olla jo...Tänään on ollu vähän sellanen hmm, jotenkin väsynyt ja veto pois-fiilis. Salilla vaan taistelin aerobicissa, vatsoissa ja stepissä ja yritin jotenkin jaksaa vaikka raajat tuntui ihan spagetilta! Harkitsin kyllä että olisin vaan lähteny kotiin ekan tunnin jälkeen, mut onneks jäin kuitenkin myös vatsoihin ja steppiin ja selvisin ne hengissä loppuun asti. :)) Salin jälkeen oli taas hyvä ja reipas fiilis, mut kuitenkin vähän silti sellanen voimaton olo ja äää, en mä tiedä. Nää keskiviikon ja torstain treenit on silti mun mielestä vähän rankemmat, että kyllä ne varmaan imee helposti mehut. Huomenna sit vähän kevyempi salipäivä taas luvassa ennen lauantain rääkkiä... :D Mut lauantaita silti odotellessa, sillon jäätelöööö <3 Ahh jo koko viikon on tehny mieli jätskiä!

Loppuun vielä yks biisi mikä on soinu mulla repeatilla nyt muutaman päivän. :D Nojoo kyllästyn tähän ihan varmasti viimeistään viikon päästä, mut jotenkin vaan tykkään tästä nyt enkä jaksa vaihtaa biisiä ni kuuntelen sit vaan tätä haha!

Ainiiiin ja mun muruseni on kipee, parane pian pikkunen ♥

Hola cariños! Henri hengas täällä mun ilona 8 päivää, oli parasta! Meidän viikko koostui mm yllätyssynttäreistä yöllisellä rantapiknikillä, Miramarista ja metsäpaloista, kuntosalista ja kipeistä lihaksista, Malagasta ja mättöruoista, huvijahdeista ja huokauksista, shoppailusta ja siivooja-lookista, kävelystä ja kipeistä rakoista, palamisesta ja punaisesta ihosta, jäätelöstä ja...jäätelöstä, noloista kuvista ja naamanvääntelyistä, Torremolinoksen vuorista ja vesipuistosta, pimenevästä puistosta ja piknikistä, ristinollasta ja rantamakoilusta, hiekkasodasta ja hurjista aalloista, lämmöstä ja laiskottelusta, pikku pusuista ja piikittelystä, huonoista vitseistä ja hullusta naurusta, kunnon keskusteluista ja kiireettömyydestä, myöhäisistä aamuista ja aikaansaamattomuudesta, haleista ja hyvästä olosta...siis vähän (melkein :D) kaikesta mahtavasta! Kuvat kertoo tunnetusti enemmän kuin tuhat sanaa, niin en jaksa tarinoida tän enempää. :)